Naapuri nro. 1

Oravatäti.

Kaikki alkoi siitä, kun muutin kerrostaloasuntoon mieheni luokse. Aloin huomata joka päivä pihapiirissä hääräilevän naisen. Nainen kyykisteli parvekkeeni vieressä sijaitsevassa pienessä metsikössä kaivellen maata ja höpötellen kuuluvasti. Mielestäni näky oli hyvin outo ja kyselin poikaystävältäni mitä nainen touhuaa pihassa kaikenpäivää., sain kuulla, että tämä rouvashenkilö syöttää pihan oravia, kaivaa niille talvivarastoa varten pähkinöitä ja siemeniä maahan ja kantaa vettä kupissa elukoille juotavaksi ja puhuu eläimille jatkuvasti! Kutsun tätä rouvaa oravatädiksi.

Suurinosa talon asukkaista on vanhoja ihmisiä. Heidän mielestään tämä oravatädin elukoiden ruokkiminen on hyvin hieno asia. Heistä on hienoa, että joku pitää pihapiirin eläimistä huolta, kesät talvet. Minä olen toista mieltä...

Miettikää tilanne; ihana aurinkoinen aamu, lämmin ilma ja linnut laulaa. Päätät mennä juomaan aamukahvisi parvekkeelle ja nauttimaan säästä. Parvekkeelle päästyäsi huomaat, että kaikki parvekekalustosi ovat aivan PULUNPASKASSA!! Mitä tämä on?! Mietit mielessäsi, kunnes huomaat, että pihasi on täynnä kaakattavia, tautisia lentäviä rottia, eli kesykyyhkyjä. Oravatädin pihaan ripottelemat siemenet vetävät luokseen myös muita elukoita, kun oravia... On niin kaunis sää, ettet anna edes tämän pulunpaskan täyttämän parvekkeen, tai pulujen pilata mielialaasi ja päätät siemaista kahvisi parvekkeella näistä huolimatta. Mutta kun saat siemaistua ensimmäisen hörpyn aamukahvistasi, parvekkeesi alta kuuluu yhtäkkiä kova, käheä oravatädin ääni "Huomenta". Kyllä siinä meinaa säikähtäessään vetästä kuumat aamukahvit väärään kurkkuun, vaikkei kovin säikky henkilö olisikaan. Huutelet akalle huomenet takaisin ja huokaiset syvään, luovutat ja riennät takaisin sisälle... Tuntikausien jälkeen päätät mennä takaisin parvekkeelle nautiskelemaan auringosta. Hieman huonoryhtinen oravatäti heiluu edelleen puiden lomassa  ja selittää kovaan ääneen, "tule tänne, saat pähkinää, jos syöt kädestä". Välillä hän hätyyttää pihassa lenteleviä harakoita variksia ja puluja räpylänomaisilla käsillään paukuttaen, PAMPAMPAM, etteivät ne söisi pienten avuttomien oravien ruokia. Päivän saldona kaksi melkein saatua sydänkohtausta, vihainen minä, onnellinen oravatäti.

Tilanne tällä hetkellä
Oravatäti 2 - Minä 0